Radion historian alkuvaiheet

Radioaallot ovat sähkömagneettisen spektrin osa. Sähkömagneettisellä spektrillä tarkoitetaan sähkömagneettisen säteilyn tuottamia aallonpituustaajuksia. Radioaaltojen lisäksi sähkömagneettiseen spektriin kuuluvat myös mikroaallot, infrapunasäteily, valo, ultraviolettisäteily, röntgensäteily ja gammasäteily. Radioaaltojen välityksellä välittyvät niin radio-, televisio-, tutka- kuin matkapuhelinlähetyksetkin. Aaltoja ei näe, mutta niiden hyödyntäminen on merkittävä asia nyky-yhteiskunnassa.

Radioaallosta kaikki lähti

Vuonna 1873 skotlantilainen fyysikko James Maxwell esitti teoriansa sähkömagneettisesta aaltoliikkeestä, ja sen avulla mahdollisesti tapahtuvasta viestinnästä. Tästä innostuneena useat fyysikot eri puolella maailmaa alkoivat tehdä omia kokeitaan ja tutkimuksiaan, osin tietämättä toistensa toimista.

Näiden tutkimusten seurauksena radioaallot ja niiden ensimmäiset hyödyntämismahdollisuudet löydettiin. Varsinaista yksittäistä radion keksijää ei voidakaan nimetä useiden tutkijoiden toimiessa itsenäisesti, mutta ainakin seuraavat henkilöt olivat keskeisiä tekijöitä radion ollessa kyseessä.

  • Nikola Tesla oli serbialais-yhdysvaltalainen fyysikko ja tuottelias keksijä, joka teki lukuisia keksintöjä sähkötekniikan saralla. Hänellä oli myös merkittävä osa radion keksimisessä, sillä hän sai muun muassa patentin radion periaatteelle. Tesla loi radiolle kytkentäkaaviot, joita radion varsinaisena keksijänä pidetty Guglielmo Marconi sittemmin käytti.
  • Guglielo Marconia pidettiin joissain yhteyksissä virallisesti radion keksijänä, ja hän sai siihen liittyen myös Nobelin palkinnon. Kuitenkin kaikki radiolähetysten tekemiseen vaadittavat tekijät oli jo löydetty ennen Marconin keksintöä, joten tuo titteli oli kyseenalainen, ja Nobelin palkintokin peruutettiin sittemmin. Marconin rooli radion kehittämisessä oli joka tapauksessa merkittävä. Marconi muun muassa teki ensimmäisenä meren yli toimineen radiolähetyksen, sekä perusti ensimmäisen radiotehtaan.
  • Sir Oliver Lodge oli englantilainen fyysikko, joka kehitti muun muassa kohereerin, jota käytettiin radiolähestysten vastaanottoon.
  • Venäläinen fyysikko Aleksandr Popov teki myös kokeita hertseillä, ja häntä pidettiinkin ensimmäisenä tutkijana, joka osoitti radiotekniikan olemassaolon sekä sen, kuinka sitä voitaisiin hyödyntää. Hän teki ensimmäisenä lähetyksiä myös pienten matkojen päähän.
  • Jagadish Chandra Bose, intialainen fyysikko, esitteli myös radioaaltojen toimintaa vuonna 1894. Hän ei ollut kuitenkaan halukas hakemaan keksinnölleen patenttia.

Harppauksin eteenpäin

Ensimmäinen radiotehdas perustettiin Englantiin vuonna 1898 Guglielo Marconin toimesta. Hieman myöhemmin myös Tesla rakennutti oman lähetystorninsa. 1900-luvun alkupuolella kehitetty elektroniputki, sekä aiempaa paremmaksi kehitetty mikrofoni edistivät radion voimakasta tulemista.

Vuonna 1906, joulukuussa, lähetettiin maailman ensimmäinen audioradiolähetys Massachusettsista. Lähetyksen ohjelmana oli viulunsoittoa ja raamatunlukua, kanadalaisen keksijän Reginald Fessendenin toimesta.

Radiotoiminta alkoi maailmalla 1920-luvulla Yhdysvaltalaisen KDKA:n lähetyksillä, ja Eurooppaan radiotoiminta saapui BBC:n toimesta vuonna 1922. 1920-luvulla maailmalla alkoi myös kaupallinen radiotoiminta.

Varhainen radiotoiminta Suomessa

Aleksandr Popov, jota siis pidettiin yhtenä radion keksijöistä, teki kokeitaan ja järjesti Suomessa toimivan radioyhteyden Suomenlahdella sijaitsevien Suursaaren ja Kuutsalon välille jo vuonna 1900. Varsinainen radiotoiminta Suomessa alkoi 1923 Tampereella. Asemaa 3NB Tampere, eli Tampereen Radiota pyörittivät insinöörit Arvi Hauvonen sekä Lauri Tiitola.

Aseman radiolähetykset, jotka lähetettiin Tampereen Puhelintalon ullakolta käsin, pystyi vastaanottamaan kideradioilla, ja hieman Tampereen kaupungin ulkopuolella putkiradioilla. Ensimmäinen lähetys oli marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1923.

Vuonna 1926 aloitettiin Suomessa valtakunnallisen Yleisradion lähetykset, joka lopetti pienten yksityisten radioasemien toiminnan. Yleisradiotoiminta oli siis valtion tukemaa toimintaa. Suomessa sillä oli monopoliasema radiolähetyksissä aina vuoteen 1985, jolloin Suomessakin radiolupia myönnettiin jälleen haettavaksi, ja kaupallinen radiotoiminta voitiin aloittaa uudelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *