Suomalaiset televisiokatsojat ovat tottuneet näkemään erilaisia remontti- ja rakentamisohjelmia. Jo parin vuosikymmenen ajan tosi tv-ohjelmissa on kunnostettu kesämökkejä, vanhoja taloja, sijoitusyksiöitä ja rakennettu huippuarkkitehtuuria ja vaatimattomampia mökkejä ja taloja. Rakentamis- ja sisustamisohjelmat ovat suosittuja siksi, että niille on paljon katsojia ja niihin on myös helppo löytää sponsoreita, jotka antavat tuotteita joko ilmaiseksi tai halvemmalla hinnalla käyttöön. Esimerkiksi keittiöhana ja erilaiset lavuaarit uudistuvat muotoilultaan jatkuvasti. Ohjelmissa uudenmallisia keittiöhana ratkaisuja myyvät yritykset saavat näkyvyyttä tuotteelleen. Perinteisistä hanamalleista on nykyään monia erilaisia versioita, joista monia on esitelty myös television rakennusohjelmissa.
Asuminen koskettaa kaikkia ihmisiä, siksi sillä on paljon potentiaalisia katsojia. Käsillä tekeminen ja kunnostaminen on ollut pitkään muotia. Korona-aikana ihmiset innostuivat kunnostamaan kotejaan olan takaa ja monista rakennustavaroista ehti tulla jo puutettakin. Kun kotona viettää paljon aikaa, kuten korona-aikana moni meistä joutui tekemään, asumisviihtyvyydellä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Television remonttiohjelmista saa hyviä vinkkejä kunnostusprojekteihin. Mutta onko televisio ainoa mahdollinen lähetyspaikka remonttiohjelmille? Voisiko kuvitella ääneen perustuvaa ohjelmaa esimerkiksi radiossa?
Millainen olisi remonttiohjelma radiossa?
Podcastit ovat tuoneet henkilökohtaisemman sävyn puheohjelmiin. Joitain asumiseen liittyviä podcasteja näyttääkin löytyvän. Ei ole mitään erityistä syytä, miksei radiossakin voisi olla remonttiaiheista ohjelmaa. Perinteisesti Ylen kanavien toimittajat ovat osanneet kuvailla sanallisesti sen minkä näkevät. Esimerkiksi vierailu jossain rakennuskohteessa on sisältänyt taustaäänenä työnääniä ja paikalla olevien henkilöiden haastatteluja. Hyvä reportteri on osannut kuvata kuuntelijoille sen, mitä omin silmin näkee siten, että kuuntelija voi helposti kuvitella sielunsa silmin, miltä paikan päällä näyttää.
Tuotesijoittelun kannalta pelkkänä äänenä oleva remonttiohjelma ei olisi kovin antoisa, mutta toisaalta, jos ohjelmalla on myös hyvät nettisivut tai sosiaalisen median ulottuvuus esimerkiksi Instagramissa, ohjelmasta voitaisiin ohjata kiinnostuneet kuuntelijat katsomaan tarkemmin Instagramista, miltä esimerkiksi puheena oleva uudenmallinen keittiöhana näyttää. Parhaimmillaan taitavien keskustelijoiden vetämänä tuotteista voi saada entistäkin kiinnostavamman kuuloisia, sillä tuotteen erityisominaisuudet on kyettävä pukemaan sanoiksi. Lisäksi kommentoijana on todennäköisesti henkilö, joka kyseisen keittiöhanan on halunnut rakennusprojektiinsa hankkia, joten hänen perusteltujen mielipiteidensä kuuleminen saattaa toimia myyntipuheena myös muille vastaavanlaista tuotetta harkitseville.
Sosiaalisen median yhteys on nykyään entistäkin tärkeämpi radiokanaville. Jokaisella radiokanavalla on oltava mahdollisuus olla yleisöönsä suorassa yhteydessä. Erilaiset sosiaalisen median sivustot tarjoavat siihen monimediallisen mahdollisuuden, jossa kuuntelijat voivat chattailemalla, lähettämällä omia kuviaan, ääniviestejään jne. olla yhteydessä studiossa oleviin toimittajiin.
Ihanteellisimmillaan radiokanavat toteutuvat niin äänenä kuin kuvana, jolloin vuorovaikutus kuuntelijan kanssa on monella eri tasolla. Tämä mahdollistaa myös jopa paremmat tuoteyhteistyökuviot kuin perinteisessä televisioympäristössä, jossa viestintä on vain yhdensuuntaista. Television katsojalla ei ole niin hyviä mahdollisuuksia päästä tutustumaan esimerkiksi keittiöhana malleihin käytännössä kuin henkilöllä, joka kuuntelee radiota esimerkiksi kännykästään ja pystyy kuuntelun lomassa tutustumaan keittiöhanan erityispiirteisiin ja linkin kautta pyytämään asiasta lisätietoja tai jopa ostamaan tuotteen verkkokaupasta.