Kategoria: Radio nykypäivänä

Radion kuuntelu on yhä suosittua

Kun televisio teki tuloaan 1930-luvulla Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, ja sitten 1950-luvulla Suomeen, ennustettiin sen syrjäyttävän radion jo vakiintuneen aseman. Mutta toisin kävi. Molemmille muodostuivat omat tärkeät roolinsa ihmisten arjessa. Edelleenkin, digitaalisen tekniikan kehittyessä ja suoratoistopalveluiden ollessa nykyisin arkipäivää, radiota kuunnellaan yhä aktiivisesti.

Kaupallisen radion kokonaistavoittavuus onkin säilyttänyt koko 2000-luvun ajan saman tason, ja jopa parantanut tulostaan. Radio tavoittaa jopa yli 80 prosenttia kaikista ikäryhmistä viikottain. Muihin medioihin verrattuna radion päivittäiset kuunteluminuutit ovat lisääntyneet, kun muissa vastaava aika on vähentynyt.

Radion asema osana nykyaikaisen yhteiskunnan digitalisaatiota ja mediapalveluita on merkittävä. Sen rooli kaupallisen palvelun tuottajana, mutta samalla yhteiskunnan äänitorvena, on luonut sille vakaan aseman. Alaa myös kehitetään jatkuvasti, ja sille luodaan uusia digitaalisia palveluita ja alustoja jotta pysytään mukana kehityksen kärjessä. Tämä on ollut hyödyllistä koko media-alalle.

Radiokuuntelun välineet ovat muuttuneet

Kuluttajien mediakäyttäytyminen on muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Halutaan että kiinnostava sisältö on helposti ja heti saatavissa, ja niillä laitteilla jotka kuluttajalla on käytettävissään kyseisellä hetkellä. Mobiilisti radion kuuntelu kasvaakin koko ajan, ja älypuhelimella radiota on kuunnellut jo kolmasosa suomalaisista radion kuuntelijoista. Mitä nuorempi kuluttaja on kyseessä, sitä todennäköisemmin hän kuuntelee radiota juuri mobiililaitteella. Tietokoneen välityksellä radiota kuuntelee noin 10 prosenttia suomalaisista.

Nykyisten bluetooth-kaiuttimien ja soittimien kautta kuuntelu on yleistynyt. Tällöin radiokanava valitaan mobiililaitteen, kuten matkapuhelimen, sovelluksen tai nettiradion kautta, ja ääni ohjataan ulos kaiuttimeen. Yhdysvalloissa kuuntelun määrä mobiilisti on ylittänyt jo puolet kaikesta radion kuuntelusta.

Valtaosa suomalaisista, eli 82 prosenttia kuuntelee radiota kuitenkin perinteisesti radiovastaanottimella. Tämä määrä on vähentymään päin, ja esimerkiksi Norjassa perinteiset FM-lähetykset on jo lopetettu, radion siirryttyä yksinomaan internetlähetysten välityksellä kuunneltavaksi.

Tulevaisuuden radion kuuntelija ei olekaan kiinnostunut siitä, minkä laitteen kautta radio soi, vaan enemmänkin tärkeää on se, että radio on osana digitaalista toimintaa. Radion koetaan olevan teknologialtaan neutraali asia, ja sen halutaan tavoittavan kuluttaja juuri tämän haluamalla tavalla. Ohjelman tulee olla sisällöltään hyvää, olipa se sitten musiikkia, puhetta tai niiden yhdistelmää. Uusia onlinepalveluja pyritään myös kehittämään jatkuvasti.

Podcast

Podcast on digitaalisesti jaettavissa oleva äänite, tai sarja äänitteitä, jonka voi hankkia ja ladata kuunneltavaksi omalle medialaitteelleen, kuten vaikka matkapuhelimeen. Yleisimmin podcastit ovat äänitiedostoja, mutta myös videopodcasteja – eli vodcasteja – on katsottavissa.

Podcastit eroavat tavallisista radion ohjelmista siten, että ne ovat kuunneltavissa missä vain ja milloin vain. Sisällöllistä eroa ei podcastin ja esimerkiksi radio-ohjelman välillä välttämättä ole. Radio-ohjelmista tehdyissä podcasteissa saattaa kuitenkin puuttua esimerkiksi ohjelmassa soitettu musiikki kokonaan, ja tallenne on tehty vain ohjelman puheosuudesta.

Podcastit ovat suosittu muoto kuunnella ohjelmia myös jälkikäteen, koska niitä on mahdollisuus kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta milloin vain. Aiheet voivat olla ajankohtaisia, ja vodcast voi olla saatavilla vain tietyn ajan.

Suomessa on tarjolla muun muassa seuraavia podcasteja tarjoavia sivustoja:

• Supla.fi, joka kokoaa yhteen Nelonen median radio-ohjelmat, ja tarjoaa ne kuunneltaviksi podcast-muodossa milloin vain, ja kuinka usein vain
• Jakso.fi on sivusto, joka kokoaa yhteen paikkaan useita suomalaisia podcasteja
• Sivumennen on MeNaiset -lehden nettisivuilla toimiva kirjapodcast, joka esittelee sivuston ylläpitäjien lukemia teoksia www.menaiset.fi/blogit/sivumennen
• Rahapodi on talousaiheinen podcast-sivusto nordnet.fi -sivustolla
• Kertojan ääni on yhdistelmä äänikirjaa, kirjoittamisen kurssia sekä keskustelua kirjallisuudesta, sivustolla kertojanaani.fi

Vodcast

Vodcasteihin, eli videopodcasteihin voi käydä tutustumassa esimerkiksi sivustolla www.episodi.fi/aiheet/vodcast/, jossa muun muassa esitellään ja arvioidaan elokuvia. Tekniikka-aiheisia vodcasteja löytyy puolestaan sivustolta https://www.io-tech.fi/tag/vodcast/

Radiokanavat ovat siirtyneet internetiin, mikä on tuonut mukanaan sen iloisen asian, että kanavat ovat nyt kaikkien kuunneltavissa ja melkein missä vain. Toisaalta kuunneltavien asemien valikoima on valtavan laaja, ja sieltä voi olla vaikea löytää niitä itselle sopivimpia kanavia. Valikoimaa riittää varmasti jokaiseen makuun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa radiokanavia on valittavissa yli 30 tuhatta. Tämä määrä toimii siis perinteisillä taajuuksilla, joten intenetissä toimivia kanavia on todennäköisesti vielä enemmän.

Intenetissä löytyy lukuisia sivustoja, joihin on koottu erilaisia radiokanavia. Näiden sivustojen tarjonta helpottaa kanavien löytämistä ja kuunneltavan kanavan valintaa. Usein ne lajittelevat kanavat tiettyjen ohjelmatyyppien mukaan.

Radio Garden

Maailmalla toimiviin radiokanaviin voi tutustua esimerkiksi nettipalvelun avulla. Siinä on mahdollista tutustua radiokanaviin niiden sijainnin perusteella. Haku toimii sivustolla olevaa maapallona pyörittämällä, ja siinä ovat näkyvissä eri puolilla maapalloa sijaitsevat radioasemat niiden sijainnin perusteella. Kun klikkaat radioaseman kohdalla olevaa pistettä, saat aluksi tietoja kyseisestä asemasta, eli missä maassa ja kaupungissa ollaan, mikä siellä on kellonaika, ja mitä asemia alueella on. Samalla on mahdollista aloittaa myös kyseisen radioaseman lähestyksen kuuntelu.

Shoutcast

Toinen kätevä maailmanlaajuisesti radiokanavia koonnut sivusto on Shoutcast. Siellä on koottuna ja genreittäin jaoteltuna yli 75 000 eri radiokanavaa ympäri maailman. Shoutcastin avulla voit löytää haluamasi tyyppisen radiokanavan, ja myös kuunnella sitä. Shoutcast on mainosrahoitteisesti toimiva palvelu, ja sen kautta kanavia kuunnellessaan saa myös aika ajoin mainosspotteja kuunteluun.

Sisuradio

Sisuradio on ruotsalaisen yleisradion Sveriges radio AB:n toimittama radiokanava. Sen lähetykset ovat enimmäkseen suomen- sekä meänkielisiä. Radiota voi kuunnella niin FM-taajuudella, kuin digitaalisestikin. Ruotsin alueella asuu kaikkiaan noin 470 000 suomen- ja meänkielistä henkilöä, ja suomentaustaisia on tätäkin enemmän. Sisuradiota kuuntelee päivittäin yli 200 000 kuuntelijaa.

Sisuradio on suunnattu nimenomaan tälle Ruotsissa asuvalle, suomalaistaustaiselle kohderyhmälle, ja sitä voi kuunnella FM-taajuuksilla koko maassa, sekä internetin välityksellä missä päin maapalloa tahansa. Sisuradion lähetykset kuuluvat FM-taajuuksilla lähinnä päiväsaikaan ja Ruotsin alueella, internetradiossa ympäri vuorokauden, ja missä vain.

Sisuradion taustaa

Ruotsin yleisradio aloitti suomenkieliset radiolähetykset vuonna 1939 talvisodan aikana rintamatietojen lähetyksen vuoksi. Norrbottenin valtiopäivämies Ragnar Lassinantti teki ennen maaherraksi tuloaan suomenkielisiä radio-ohjelmia Ruotsin radiolle vuonna 1957, ja vuonna 1960 lähetettiin ensimmäinen Pohjoiskalotti-ohjelma Norrbottenin ohjelmistossa.

Vuonna 1965 aloitettiin säännölliset uutislähetykset. Ne olivat aluksi lähinnä matkailijoille suunnattuja lähetyksiä, mutta pian huomattiin ruotsinsuomalaiset kohderyhmänä, ja ohjelmatarjonta laajeni uutis- ja ohjelmalähetyksiksi. 1969 perustettiin Ruotsin radioon suomenkielinen radiotoimitus, joka vastasi näistä valtakunnallisista suomenkielisistä lähetyksistä.

Vuonna 1977 perustettiin Ruotsin radiolle tytäryhtiö Sveriges Lokalradio AB, jonka toiminnasta valtaosa oli suomenkielisten paikallisradioiden pyörittämistä. Vuonna 1997 Ruotsin radion suomenkielinen ohjelmatoiminta yhdistettiin, ja se sai yleisöäänestyksen jälkeen nimeksi SR Sisuradio.

Bassoradio

Bassoradio on Suomen ainoa itsenäinen, puolivaltakunnallinen mainosradio. Se on rytmimusiikkia esittävä kanava, joka kuvailee itseään urbaaniin kaupunkikulttuuriin sekä uuteen tanssimusiikkiin keskittyväksi kanavaksi. Bassoradion sisältö on ollut pitkälti vapaaehtoistoimin toimivien deejiiden toimittama. Kanavan ohjelmisto perustuu sekä primetime-ohjelmiin, että yli 50 erilaiseen DJ-vetoiseen musiikkiohjelmaan, ja tavoitteena onkin ollut olla nimenomaan monipuolinen radiokanava.

Bassoradio ilmoitti kuitenkin nyt syyskuussa 2019 muuttavansa ohjelmasisältöään radikaalisti, eli kanavan marginaalisempaa musiikkia esittävät DJ-ohjelmat siirtyvät enimmäkseen pois kanavan taajuuksilta. Bassoradio haluaa selkeyttää tarjontaansa, ja keskittyä enemmän primetime-ohjelmia lähempänä olevaan musiikkisisältöön.

Bassoradion taustaa

Bassoradio on alunperin ollut internetissä toimiva hiphop-kanavana, jonka perustajina olivat klubi-deejiit Tikkanen, Grotenfelt ja Rauhala. Vuosien 2004-2006 aikana Bassoradiolla oli väliaikainen toimilupa FM-taajuuksilla, ja vuonna 2007 se sai pysyvän toimiluvan Helsingin alueelle. 2012 Bassoradion kuuluvuus laajeni myös muihin suurempiin kaupunkeihin.

Tosikoille ja veitikoille

Suomen Yleisradiossa on vuodesta 1979 saakka pyörinyt suosittu ohjelma Kansanradio. Ohjelma tulee aina sunnuntaisin puoliltapäivin Yle:n Radio Suomen kanavalla. Kansanradio on yleisönosasto-tyyppinen ohjelma, ja siihen voivat kuuntelijat osallistua – niin tosikot kuin veitikatkin. Kansanradioon voi osallistua soittamalla puhelinpäivystykseen tai jättämällä viestin puhelinvastaajaan, kirjoittamalla kirjeen tai nykypäivänä tietysti myös sähköpostin välityksellä.

Kansanradiolle yleisöltä tulevat palautteet ja viestit käsittelevät yleisimmin yhteiskunnallisia ongelmia ja epäkohtia, sekä ihan arkielämän asioita. Niin hyvässä kuin kritisoivassakin mielessä. Jotkut kuulijat lähettävät ohjelmaan kevennykseksi runoja, tarinoita, vitsejä ja jopa lauluja. Joskus aiheet ovat olleet niin meheviä, että ohjelman toimittajat ovat käyneet tutustumassa aiheisiin paikan päällä tarkemminkin. Juhlapyhinä kansanradion ohjelmat ovat usein koosteita parhaista paloista vuosien varrelta.

Kansanradio on saanut alkunsa vuonna 1979, ja moni muistaakin sen esimerkiksi lapsuudenkodista tai mummolasta ohjelmana, jota kokoonnuttiin yhdessä vaikkapa keittiöön radion äärelle kuuntelemaan. Ohjelman ideoivat alkujaan Yleisradion työmarkkinatoimittaja Tuomo Talvi sekä toimituspäällikkö Seija Wallius.

Edelleen samalla formaatilla toimiva ohjelma on lyhentynyt ja tiivistynyt sitten alkuvuosien, ja tahti hieman ripeytynyt. Yhteydenottoja ohjelman tiimoilta tulee edelleen satoja viikottain, ja niistä noin kaksikymmentä mahtuu viikon kaksituntiseen ohjelma-aikaan. Kansanradio täytti 40 vuotta nyt vuonna 2019, ja sen nykyinen toimittaja Jaana Selin on luotsannut ohjelmaa jo kohta 15 vuoden ajan.