Heti mukana kehityksessä
Radiotoiminta aloitettiin 1920-luvulla, ja se alkoi heti levitä Yhdysvalloista maailmalle. Euroopassa tehtiin ensimmäiset yleiset radiolähetykset vuonna 1922, ja Suomessakin myönnettiin ensimmäiset kokeiluluvat radiolähetyksiä varten jo vuonna 1921. Vuoden 1923 marraskuussa lähetettiin ensimmäinen varsinainen suomalainen radiolähetys Tampereelta, Puhelintalon ullakolta 3NB Tampereen toimesta.
Radiola, ensimmäinen mainosradion tyyppinen radio perustettiin vuonna 1924 Helsingissä paikallisten radioamatöörien toimesta Radiola muistettiin esimerkiksi lehtiäkin nopeammista olympiatulosten lähetyksistä kuulijoilleen.
Yleisradion monopolin aika
Vuonna 1926 perustettiin Yleisradio, valtakunnallinen radioasema, jonka toiminnan periaate oli radio-ohjelmien koostaminen ja lähetys. Seuraavana vuonna, 1927, sille luotiin monopoliasema, jonka seurauksena valtio teki päätöksen olla myöntämättä radiolupia muille toimijoille tai yrittäjille. Samanlainen linjaus oli yleistynyt muissakin Euroopan maissa, kontrollointihalu oli kova. Tätä Yleisradion monopoliasemaa jatkui aina vuoteen 1985, jolloin radiotoiminta alkoi vapautua jälleen muillekin toimijoille, liki 60 vuoden jälkeen.
Kaupallinen radiotoiminta starttaa
Suomi oli radiolupien vapauttamisessa Pohjoismaiden ensimmäinen, ja toimintaa käynnistettiin vauhdikkaasti. Jo vuoden 1985 aikana yhteensä 18 kappaletta erilaisia paikallisia kaupallisia radiokanavia aloitti toimintansa. Joukko oli varsin kirjava. Ensimmäisenä lähetysten teon aloitti nivalalainen Radio Lakeus huhtikuussa 1985, ja heti perään Radio City. Cityn aalloilla kuultiin ensimmäinen radiomainos, vakuutusyhtiö Kansan mainos. Edelleen toiminnassa olevat Tampere 957 ja turkulainen Auran Aallot muun muassa aloittivat kyseisenä vuonna.
Seuraavat vuodet 1980-luvun loppupuoliskolla olivat radiovalloituksen aikaa, ja rajoja kokeiltiin jatkuvasti. Tuli uusia legendaarisia radiojuontajia, kuten Outi Pop ja Rubern Stiller, ohjelmia kuten Pullakuskit, sekä lähetyksiä kuten Klaude Kopteri, joka raportoi Helsingin liikennettä suoraan taivaalta. Radiomainoksiin alettiin panostaa, suunnittelutoimistot kokeilivat rajojaan luovuudessa ja mainosspottien paremmuudesta kilpailtiin asettamalla niitä paremmuusjärjestykseen. Kanavilla soi hittimusiikki, ja nuoriso otti radion omakseen. Kanavilta nauhoitettiin musiikkia c-kaseteille, ja nuoriso oli vahvasti ohjelmatarjonnan kohderyhmänä.
Laman vuodet
1900-luku toi tullessaan suuren laman, mikä vaikutti myös radiokanavien toimintaan. Useilla kaupallisilla kanavilla meni heikosti, ja moni myös lopetti toimintansa. Nuorella energialla kuitenkin myös pärjättiin. Esimerkiksi Maria Guzenina aloitti uutena kykynä Radio Cityssä, josta hän sitten ponnisti maailmanmaineeseen Yhdysvaltalaiselle musiikkitelevisiokanava MusicTV:lle.
Kansainvälinen musiikkitelevisio musiikkivideoineen nousi vahvaksi kilpailijaksi kotimaisille radiokanaville. Radiossa haluttiin laajentaa tarjontaa myös klassisen musiikin ystäville, ja vuonna 1991 syntyi Classic radio täyttämään aukkoa tässä kohderyhmässä.
1990-luvulla alkoi radiokanavien järjestämien massiivisten ilmaiskonserttien aika. Radiokanavien kuuluvuusalueita myös laajennettiin, ja nuorisolle suunnattu Kiss FM sai ensimmäisenä toimiluvan, joka kattoi puoli valtakuntaa. Myös ensimmäinen uutisia toimittava mainosradio, Radio Nova sai toimiluvan.
2000-luku aloitti uudet tuulet
2000-luvulla radiokanavia oli jo kymmeniä, ja toiminnan monipuolistumiseen vaikutti voimakkaasti internetin yleistyminen. Puhuttiin monimediasta, jossa radiotoiminnan oheen haetttiin uusia rooleja muun muassa television, internetin ja sosiaalisen median kautta. Radiota kuunneltiin yhä keskimäärin useampi tunti päivässä, sekä FM-taajuuksilla että internetin kautta. Valinnanvaraa kanavissa riitti, ja radion mainosmyynti oli suurempaa kuin koskaan.