Maailmassa on noin 3 000 000 radioamatööriharrastajaa. Alan suomalaiset harrastajat ovat suorittaneet tutkinnon, ja saaneet telehallintoviranomaiselta luvan käyttää radioamatööriasemaa sille varatuilla taajuuksilla. Radioamatöörit voivat myös rakentaa itse laitteistojaan. DX-kuuntelu, joka on yksi harrastusmuoto, ei ole kuitenkaan luvanvaraista toimintaa. Suomessa radioamatööriharrastajia on noin 5000.
Radioamatööriharrastus on laji, jota voivat harrastaa kaiken ikäiset. Usein se mielletään vanhempien miesten yksinäiseksi harrastukseksi, mutta yllättävää kyllä, se voi ollakin myös varsin sosiaalinen harrastus. Tutustuimme alaan Suomen Radioamatööriliiton infopaketin avulla.
Mitä kaikkea ala pitää sisällään
Harrastuksena radioamatööritoiminta on monipuolinen, ja se kattaa niin rakentelua, yhteydenpitoa, kerhotoimintaa kuin kilpailujakin. Rakentelu on ehkäpä nuorten ykkössuosikki, sillä mikäpä olisikaan mukavampaa, kuin saada itse rakentamansa laitteisto toimimaan, ja ottaa sillä yhteys maailmalle. Sähkötys on myös yksi tapa pitää yhteyksiä, ja sitä voikin harjoitella ensin itsekseen kunnes on valmis aloittamaan sähkötyksen muiden kanssa.
Nykyisen teknologian aikana tietokoneista on tullut yhä tärkeämpi osa myös radioamatööriharrastamista, ja niiden avulla yhteydet maailmalle sekä yleinen tiedonsaanti ovat helpottuneet huimasti. Digimodien avulla radio ja tietokone toimivat yhdessä harrastusvälineenä.
Alku oli kielletyn kokeilemista
Vuonna 1901 tekniikasta kiinnostunut, vain 14-vuotias suomalainen Eric Tigerstedt rakensi itselleen radiolaitteet. Hän meni kysymään laitteistolle lupaa viranomaisilta, jolloin hänet pidätettiin. Luvattuaan ettei enää jatka kokeilujaan, hänet päästettiin vapaaksi, mutta eihän palo pojasta minnekään hävinnyt, vaan tämä jatkoi rakentelujaan.
Radioputkien kehittyminen mahdollisti radiolaitteiden rakentamisen kotioloissakin. Tuon ajan opiskelijoita radiotoiminta kiinnosti kovasti, vaikka yleisiin radiolähetyksiin oli vielä matkaa. Vuonna 1917 opiskelijoiden toimesta rakennettiin Tampereelle salainen kipinälähetinasema, ja vuonna 1919 sitten kir
jattiin lakiin määräykset toiminnasta. Ensimmäinen varsinainen julkinen radiolähetys lähetettiin myöskin juuri Tampereelta vuonna 1923, kokeiluja ja pienempiä lähetyksiä oli toki jo aiemminkin.
Yhdistys Nuorten Voiman liitto sai luvan radiokokeiluille, ja vuonna 1921 perustettiin ensimmäinen radioyhdistys N.V.L Radioyhdistys. Lähetyskokeiluja tehtiin, eri paikoista ja aluksi enemmän julkiseen suuntaan. Julkiset kokeilut ja harrastekokeilut erkanivat kuitenkin pian toisistaan, ja Radioyhdistys jatkoikin pian toimintaansa itsenäisenä Suomen Radioamatööriliitto ry:nä.
Radioharrastus kiinnosti nopeasti kehittyvän tekniikkansa vuoksi etenkin nuoria, ja liitto sai jatkuvasti toimintaansa mukaan uusia jäseniä. Vuonna 1935 radioamatöörien toiminta sitten muutettiin luvanvaraiseksi, ja harrastajien oli suoritettava sotilasradiosähköttäjän tutkinto. Samoihin aikoihin myös radioamatöörien laitteistot takavarikoitiin valtiolle. Sodan aikana radioamatöörit muodostivat erityistehtävissä varaviestiverkon muun tietoliikenteen katkeamista varten. Lupa harrastustoimintaan palautui sotien jälkeen vasta vuonna 1947.
Sotien jälkeen tekniikan kehitys kiihtyi
1950-luvulla muuttui radioamatööritoiminta astetta järjestäytyneemmäksi. Perustettiin toimisto, ja tutkintovaatimukset muuttuivat, ja niihin perustettiin myös uusi kokelasluokka. Tämä lisäsikin harrastuksen kiinnostavuutta huomattavasti, ja toi lajin pariin taas uutta nuorta sukupolvea. Ensimmäinen radioamatöörien satelliitti lähetettiin avaruuteen vuonna 1961.
Seuraava suuri harppaus radioamatööriharrastuksessa oli tietokoneiden, internetin ja matkapuhelinten vallankumous. Ne mullistivat maailmaa melkoisesti, ja myös radioamatööriharrastajien keskuudessa pelättiin aluksi, että ala jäisi uuden teknologian varjoon. Toisin kuitenkin kävi, ja uusi tekniikka saatiinkin valjastettua radioamatööritoiminnan tueksi, mikä puolestaan avasi uusia mahdollisuuksia koko alalle.
Tietokoneesta tuli osa laitteistoa. Vaikka vanhoja hyviä keinoja pidettiin edelleen arvossaan, voitiin nykytekniikan avulla helpottaa monia toimintoja. Esimerkiksi sähkötys oli mahdollista tehdä tietokoneen avulla ilman, että aakkosia tarvitsi välttämättä opetella itse.