Radioamatööritutkinto

Radioamatööriharrastajalla tulee olla Traficomin myöntämä radioamatöörin tutkinto, eli pätevyystodistus. Sen omaava henkilö voi puolestaan hakea radiolupaa lähetinlaitteiden hallussapitoon ja niiden käyttöön. Luvan saaneet voivan toimia radioamatöörien käyttöön annetuilla taajuuksilla ja rakentaa käyttöönsä radiolaitteistoja.

Radioamatöörin pätevyys

Radioamatööritutkinto perustuu moduulimuotoiseen koulutukseen, ja jokaisen tutkinnon osan voi siis suorittaa itsenäisenä kokonaisuutena. Tutkintoa varten voi opiskella itsenäisesti tai osallistua radioamaatöörikerhojen järjestämiin koulutuksiin. Myös kokeneempi radioamatööri on mainio opettaja. Alkuun pääsee jo esimerkiksi Suomen Radioamatööriliiton internetsivujen kautta, jossa on kattavia tietopaketteja alaan liittyen.

Suoritettujen tutkinnonosien perusteella myönnetään radioamatöörin pätevyystodistus. Kun jokin osio, eli moduuli on hyväksytysti suoritettu, ei se koskaan vanhene. Radioamatööri voi suorittaa tutkinnon osat kunkin erikseen, tai vaikka kaikki kerralla. Radioamatööritutkinnon ja sen osia voi suorittaa Suomen Radioamatööriliitto ry:n tai Traficomin valvonnassa.

Perusluokka

Moduulit T1 ja K hyväksytysti suoritetulle myönnetään perusluokan todistus. Näistä K-moduuli on amatööriluokkien perusta. Sen suorittamisessa esitetään väittämiä:

  • aseman turvallisuudesta sekä hätäliikenteestä
  • laeista ja määräyksistä, jotka koskevat radioamatöörejä
  • radioamatööriliikenteestä.

T-moduuli on puolestaan radioamatöörien perusluokan tekniikkatutkinto. Sen suorittamisessa esitetään kysymyksiä:

  • elektroniikan ja radiotekniikan perusteista
  • sähkoturvallisuusasioista.

Yleisluokka

Yleisluokkaan kuuluvan HAREC-todistuksen saa suorittamalla K-moduulin, sekä T2-moduulin. T2-moduulin suorittamisessa esitetään kysymyksiä:

  • elektroniikan ja radiotekniikan soveltamisesta radioamatööritoiminnassa
  • sähkoturvallisuusasioiden tuntemuksesta.

Radiolupa

Kun radioamatööritutkinnon suorittanut haluaa hakea radiolupaa, tulee myös radioamatöörikerhon – jossa amatööri on jäsenenä – asemanvalvojalla olla hakijan pätevyyttä vastaava pätevyys. Kun radiolupa myönnetään, annetaan samassa yhteydessä radioamatöörin kutsumerkki.

Normaalisti kutsumerkit jaetaan OH-tunnusten sarjasta, ja kutsumerkin numero-osan numeroksi voi esittää toiveen. Jos toivettä ei esitä, tulee numeroksi satunnainen luku. Numero 0 on kuitenkin varatta vain Ahvenanmaalaisille asemille. Maatunnuksen ja numeron lisäksi kutsumerkissä on kolmimerkkinen suffiksi, joka muodostuu kolmesta kirjaimesta ja numerosta. Siihenkin voi toivoa tiettyä sarjaa, ja jos toivetta ei esitä, tulee sarjaksi satunnainen yhdistelmä pelkkiä kirjaimia.

Eli halutessaan radioamatööri voi radiolupaa hakiessaan valita itse lähes koko kutsumerkin. Tämä on kuitenkin maksullista, ja Traficom veloittaa valitusta tunnuksesta lisämaksun. Maatunnus voi olla OH tai OG-sarjasta. Numero-osa voi olla mitä vain 1-9 väliltä. Suffiksi voi olla 1-4 merkkinen, ja se voi koostua kirjaimista ja numeroista. Viimeisen merkin tulee olla kirjain.

Traficomin internetsivuilta löytyy listaus voimassaolevista radioamatöörien kutsumerkeistä.

SRAL, Suomen Radioamatööriliitto ry

Suomen Radioamatööriliitto ry on alan keskusjärjestö Suomessa, ja liitto sekä sen jäsenkerhot järjestävät alan koulutusta ja tapahtumia Suomessa. Liiton internetsivuilla on runsaasti materiaalia radioamatööritoimintaan liitttyen, sekä laaja tietopankki, josta löytyy muun muassa seuraavia perustietoja alasta:

  • sanasto
  • CEPt-maat
  • IARU taajuusjakosuositus
  • lyhenteet
  • ripiitterit, eli toistinasemat
  • DX-työskentely
  • keliennusteet
  • awardit, eli työskentelytodisteet
  • kuntaluettelo sekä kansallispuistot.